2.

Sain toiveen, että kertoisin hieman itsestäni. Tässä postauksessa esittelyn lisäksi hieman taustaa mun syömisongelmista. Mun elämään on mahtunut aika paljon kaikkee ja jotta tekstistä ei tulis niin kamalan pitkä, yritän tiivistää asioita, jottei menisi liian sekavaksi. Mulla helposti käy niin, että rupeen selostaa liian pitkästi ja sit on iteki jo vaikee ymmärtää mitä ja millon on tapahtunut. Jos haluutte tietää jostain asiasta tarkemmin, ottakaa yhteyttä.

         Mutta siis, olen 18-vuotias nuori nainen, joka tunnetaan stressaajana sekä perfektionistina. Aloitan tänä vuonna mun viimesen lukio vuoden ja sen jälkeiset suunnitelmat on vielä hieman auki. Oon aina halunnut työskennellä lasten kanssa, joten todennäköisesti tuun hakemaan alalle, joka mahdollistaa mun haaveen. Oon harrastanut vuosien aikana vaikka mitä, mutta ratsastus on pysynyt pikku tytöstä asti mukana. Tällähetkellä käyn vaan harrastamisen iloksi kerran viikossa tunnilla, mutta toiveena olisi taas aloittaa säännöllinen valmentautuminen ja kisaaminen. 

          Syömiseen liittyvät haasteet alkoi, kun olin 14-vuotias. Sitä ennen jo ala-asteella muistan, kuinka mua pidettiin porukan isoimpana, mutta silloin en osannut ajatella asiaa vielä kummemmin. Yläasteella aloin ite kiinnittää huomiota mun painoo ja vertasin itteeni muihin ja siitä se sitten lähtikin. Mun laihtuminen ei ollut tuossa vaiheessa mitenkää merkittävää, mutta jäin kiinni aika nopeesti. Koulussa huomattiin etten syöny ruokailussa ja joku opettajista tais ilmottaa terveydenhoitajalle, että en syö. Kevään 2015 ramppasin lääkärissä, labroissa ja vaikka missä, vaikka olin iha normaalipainonen. 

          Masennusdiagnoosin sain syksyllä 2016. Alotin lääkityksen ja säännöllisen terapian. Terapiassa kävin kaksi vuotta, jonka jälkeen päätettiin lopettaa, sillä mun vointi oli paljon parempi. Lääkityksen myötä lihoin melkein 10kg vuoteen. Lopetin lääkkeet sit ite, kun alko tuntua että vaan lihon ja lihon. 

           Loppusyksystä 2017 talveen 2019 mun paino tippui 10kg. Tuo pudotus alkoi sitten näkymään muillekin. Oikeestaan jo muutaman kilon pudotus sai aikaan huomautuksia. Jouduin viime keväänä pakolla taas terapiaan painon laskun ja ahdistuksen vuoksi. En ollut yhtään yhteistyöhaluinen, joten istuin vaan hiljaa vastaanotolla. En halunnut puhua, miltä musta tuntuu tai mistä ahistuskohtaus sai alkunsa. Mua uhkailtiin osastohoidolla ja säännöllisillä painokontrolleilla, mutta jotenkin sain itteni pois noista tilanteista. Lopetin sit ite noi terapiakäynnit loppukeväästä.

          Nyt ollaan siinä tilanteessa, että kesän aikana kiloja on tullut sen verran, että en kestä kahtoo ihteeni peilistä. Alimmillaan mun paino oli keväällä 53kg. Näytin kuulemma liian laihalta, vaikka olin ihan normaalipainoinen. Alotin tällä viikolla ABC dieetin ja tarkotus olisi dieetin puolivälissä painaa toi 53kg ja sit viimeisen eli 50 päivän jälkeen alle 50kg. Laitoin tavoitepainoksi 49kg, mutta katotaan pääsenkö koskaan sinne asti. Tässä nyt oli jotain musta ja mun menneisyydestä. 

1.

En tiiä tuleeko tästä blogin pitämisestä nytkään mitää, mutta kokeillaan. Vissiin pari vuotta sitten olin viimeeks tänne jotain kirjottanut. Nyt, kun taas olen siinä pisteessä, että oma kroppa ei miellytä ja haluan laihtua, ajattelin herättää tän blogin taas henkiin. Vanhat postaukset on poistettu epäselvyyksien vuoksi. En tiedä seuraako porukka enää tällaisia laihdutus -blogeja tai onko täällä enää yhtää lukijaa, joka olisi kiinnostunut kuulemaan mun matkasta unelmien kroppaan.

            

          Tän blogin tarkoituksena olisi käsitellä laihdutusjuttuja, mutta todennäköisesti postauksiin kertyy myös paljon muutakin mun elämästä. Jos täältä löytyy lukijoita, jotka haluis kuulla lisää mun suunnitelmista jne, niin kommentoikaa ihmeessä tonne alas, vaikka mitä haluaisitte musta tietää. Sähköpostikin on taas käytettävissä ja sinnekin saa laittaa viestiä!